Badewanne-sukeltajat

Vapaaehtoiset sukeltajat ovat dokumentoineet Suomenlahteen uponneita hylkyjä.

"Kun laiva uppoaa, se useimmiten katoaa kokonaan ihmisten näkyvistä ja saman tien myös heidän tietoisuudestaan. Hyvin säilyneissä hylyissä voi kuitenkin nähdä historiaa aivan eri lailla kuin missään maan päällä, joitain harvoja arkeologisia kohteita lukuun ottamatta. Pinnan alla aika on pysähtynyt ja kaikki on juuri niin kuin se on laivan upotessa ollut."
Badewanne-sukeltajat – Vapaaehtoiset sukeltajat ovat dokumentoineet Suomenlahteen uponneita hylkyjä.

Badewanne-sukeltajat ovat omistautuneet syvyyden salaisuuksien selvittämiselle.

Tarina

Badewanne on suomalainen sukellustiimi, joka on tutkinut kymmeniä Itämereen uponneita aluksia. Viileässä ja vähäsuolaisessa vedessä hylyt ovat säilyneet erinomaisessa kunnossa välittämään jälkipolville tietoa menneiden aikojen laivanrakennuksesta, elämästä ja meritaisteluista.

"Pinnan alla aika on pysähtynyt ja kaikki on juuri niin kuin se on laivan upotessa ollut", toteaa tiimin johtaja Juha "Roope" Flinkman.
"On huikea elämys sukeltaa 240 vuotta vanhaan alukseen ja nähdä omin silmin kaikki juuri sellaisena kuin se on nykypäivän aineistoissa kuvattu", hän selittää.

Badewanne on löyhästi järjestäytynyt sukeltajatiimi, jonka jäsenet ovat tutkineet ja dokumentoineet Suomenlahteen uponneita hylkyjä jo yli 15 vuoden ajan. Järjestön nimi tulee siitä, että toisen maailmansodan aikaan Suomenlahdesta käytettiin saksankielistä nimitystä Badewanne eli kylpyamme.

Aluksi sukeltajat tekivät videoita Suomen sotamuseon käyttöön, ja siitä toiminta on laajentunut yhteistyöksi Suomen merivoimien, rannikkovartioston ja ympäristöhallinnon kanssa. Badewanne on tehnyt myös TV-ohjelmia ja levittänyt muillakin keinoin suurelle yleisölle tietoa Itämeren syvyyksissä makaavista salaisuuksista.

Badewannen sukeltajat löysivät esimerkiksi saksalaisesta 676-sukellusveneestä erityisen komentotornin, jota ei pitänyt olla olemassakaan. Lisäksi tiimiläiset ovat löytäneet ensimmäisen maailmansodan aikaisen venäläisen risteilijän Palladan sekä toisen maailmansodan aikaisen saksalaisen sukellusveneen U-745:n.

Flinkmanin sanoin hylyn löytymisen hetkellä sukeltaja tuntee "riemua, onnistumisen iloa ja joskus myös hämmennystä, jos löytö ei ollutkaan sitä, mitä luulimme etsivämme."

Useimmat hylyt löytyvät 40 - 80 metrin syvyydestä. Merivirroista ei näissä syvyyksissä ole haittaa, mutta pimeys, huono näkyvyys, kylmyys ja yllä kulkeva laivaliikenne tekevät olosuhteista silti hyvin vaativat.

Suunnon tukemat Badewanne-sukeltajat ovat omistautuneet syvyyden salaisuuksien selvittämiselle.

"Ei siellä kultaa ole, mutta mittaamattoman arvokkaita tarinoita kylläkin - iloisia ja surullisia, kaikki yhtä kiehtovia ja kaikki saavutettavissa vain kovan työn, tutkimuksen ja sukelluksen avulla", Flinkman sanoo.

Lisää tietoa Juha Flinkmanista ja Badewanne-tiimistä on tiimin kotisivulla osoitteessa www.badewanne.fi.

Pääkuva:
Badewanne-tiimi tutkii s/s Sandvikenia, joka on yksi monista Suomenlahden pohjassa erittäin hyvin säilyneistä hylyistä. Viileässä, vähäsuolaisessa merivedessä niin rauta- kuin puurakenteisetkin alukset pysyvät hyvässä kunnossa. S/s Sandviken on rautarunkoinen hybridihöyrylaiva, jossa on myös rikaukset purjeille. Se rakennettiin 1871, ja se upposi Porkkalanniemen edustalle 1876.

Faktat
Badewanne-sukeltajat
NimiBadewanne-sukeltajat
LajitTekniikkasukellus, hylkysukellus
KotikaupunkiHelsinki, Suomi